Opepoksi-koulutus

Opepoksissa opittua

Yleistä vuodatusta

Opepoksin lähipäiviin olen tähän mennessä onnistunut osallistumaan teholla, eli 5/9(10). Näiden lisäksi yksi etäosllistumispäivä AC:n kautta. Aika heikosti siis.
Toisaalta, ainakin tekniseltä puolelta monet sovellukset ovat olleet ennestään tuttuja, joten näiden osalta menetys ei ole suuri.
Kollegoiden kanssa käydyt keskustelut ovat olleet homman parasta antia, ja antaneet itselleni ja omaan opetukseeni eniten.
Tällä osastolla koen myös poissaolojen vaikuttaneen eniten, monta hyvää ideaa on jäänyt kuulematta.

En itse ole mikään innokas julkaisija, ainakaan yksityiselämäni osalta. Toisaalta oppimateriaalin ja -innovaatioiden jakaminen
on minusta suurin mahdollisuus kehittyä opettajana ja kehittää opetusta, hyöty tulee sekä opettajalle että oppilaille.
Tämä kahtiajako, sekä tekijänoikeuskiemurat (laiskuuden ohella) mietityttävät omalla kohdallani opepoksi -koulutuksen perusidean hahmottamisessa.

Saaneeko tuosta yllä olevasta mitään selkoa? Tiedä häntä.

Opittua

Opepoksi on tuonut itsellenikin uusia juttuja, tai ainakin sellaisia, joista olen jossain määrin ollut tietoinen, mutten ole ottanut käyttöön.
Tässä mielessä ryhmässä 'pakotettuna' tekeminen on tuonut esille uusia sovelluksia ja ideoita ihan käyttöönkin.
Etenkin ääneen liittyvien sovellusten osalta opittava oli ja on yllättävän paljon.
Nyt on pyörimässä omia blogeja ja wikejä, mediajutut tulee kyllä tehtyä ihan aiheeseen tehdyillä oikeilla työkaluilla, lähinnä Adoben sovelluksilla.
Tätä kautta on vähän vaikea asennoitua välillä tekemään asioita vaikeasti, kun vanha tapa on helpompi... Niinhän se aina.

Hukattua

Kiirus. Se on nakertaa kurssin hyötyjä. Enkä nyt tarkoita sitä, etteikö sovellusten kanssa tulisi juttuun, ne on ihan ok käydä nopsasti läpi, ehtiihän niitä
ihmettelemään myöhemmin. Mutta keskustelu, sitä kaipaisin enemmän. Rauhallista, case-esimerkeistä lähtevää, kehittävää keskustelua.

Ja laitteistoa kun ihmetellään, kaikessa on toki edessä pikku-i. Tämä minua hieman nakertaa, vaikka iPad löytyykin käytöstä. Löytyy myös muita
laitteita ja alustoja. Tämä lienee tottumiskysymys, mutta yksipuolisuus hankaloittaa siinä mielessä, että entäs kun koululle hommataaankin
muunmerkkisiä vermeitä? Tai ei satu tykkäämään jonkun systeemin toimintafilosofiasta? Tai se ei ole yhteensopiva minkään jo olemassa olevan
virityksen kanssa? Markkinointinahan tämä on toki tehokasta, tutuin tuote on aina se helpoin valinta. Tämä tuskin on Omnian tavoite.

Kouluttajille toki tuottaa lisähommaa ulottaa sama juttu useammalle alustalle, mutta tästä näkisin olevan suurta hyötyä. Pääsisimme vertailemaan
alustoja ja sovelluksia toisiinsa, meiltä kuitenkin kysellään neuvoja, kun koululle hommataan laitteita tai ohjelmistoja. Eivät kaikki älytaulut ole
SmartBoeardeja tai tablet-laitteet iPadeja.

Miksi en kirjoita ja julkaise omaa blogia/julkista facebook -profiilia etc?

En tahdo. Enkä halua avata elämääni muille kuin tutuille ihmisille. Ja onneksi minun ei tarvitse. Toisaalta, aika harvaa tekemiseni kiinnostavatkaan, ainakin näin luulen.

Kiinnostavaa

Pelillisyys. Vanha fraasi, mainoskikka, visio ja vaikka mitä. Ratkaisee motivointiongelmat ja ponnauttaa opetuksen kerralla 2000-luvulle. Harvemmin tosin nähty toimivana missään.
Tätä odotan innolla, saas nähdä, päästäänkö lopultakin toteutuksiin asti. (Lahti 19.9.)

Pelillisyys opetuksessa kulminoitui lähinnä roolipelaamiseen. (Siis ei CounterStriken veroista addiktiota oppimiseen) Sitä mitenkään väheksymättä, olen itsekin ottanut konsteja käyttöön, kun sain äidinkielen uudeksi opetettavaksi aineeksi. Tarinankerronnassa ja erilaisten tehtävien naamioinnissa hauskanpidoksi roolitus toimii, etenkin vilkkaammilla oppilailla, joilla on tarve esiintyä ja esittää. Koulutus muutti tässä pohdiskelijan toimijaksi yhdessä päivässä. Ja vielä minut, joka olen aika hidas uusiin ideoihin.

Sovellettua

Koulutuksen myötä tulleita sovelluksia käytössä on joitakin. Blogit ovat minulle olleet käyttökelpoisimpia, niitä on jo aloitettu joitakin, lähinnä täydentämään luokkaopetusta ja toimimaan ohje-, materiaali- ja tehtävävarastona. Siinä käytössä ne ovatkin toimineet näppärästi.
Preziä testailin, verkkopohjaisuus iski tässä väliin, samoin kävi wikin (ko. innostus voisi tehdä paluun, kun verkkotoiminnot saatiin taas pelaamaan).
Youtube on ollut näppärä kanava julkaista videomateriaalia, mediaopiskelijoiden tuotosten (ne, jotka uskaltaa julkaista) julkaisukanavana.
Sosiaalisen median sovelluksista suurin osa opiskelijoista hakee tiedon puhelimella.
Blogi lähihoitajien kemian kurssille.
Toinen aloittamaan syksyn 2012
Näillä blogeilla lähinnä täydennettiin luokkaopetusta , tarjottiin infoa ja korvaustehtäviä. Etenkin kun itse olin poissa paikalta, ja sijaista ei käytännössä koskaan erikseen ole (joku kollega pitää tuntini otona), laittelin tarkempia ohjeita blogin kautta sekä sijaiselle että opiskelijoille.
Vastaanotto on ollut hyvä, tosin kemian kokeellisen oppimisen ohjaaminen etänä ilman interaktiota ei korvaa samassa tilassa olemista, tästä olimme yhtä mieltä. Parempi kuitenkin, kuin vain kevyt ohjeistus sijaisen kontolle. Nämä myös käytiin edellisen tunnin lopulla muutaman oppilaan kanssa läpi, joten pelkästään näiden varassa ei oltu.
Blogeissa on julkaistu ja ja julkaistaan erilaisia juttuja. Toisin kuin oletin, kokemuksen mukaan opiskelijat kommentoivat kuitenkin huomattavasti mieluummin luokassa kuin verkossa. Kun tätä kysyin, kommentin julkisuus oli pelottava. Vaikka blogi oli käytännössä vain oman porukan käytössä, ja kommentointi tapahtui nimimerkin alla.

On sitä tehty ennekin (youtube julkaisukanavana)
Video-opetuksessa pelkkä tuotoksen tekeminen ei tyydytä, youtube on hyvä tapa jakaa videoita kavereiden kanssa. Samalla 'idioottikynnys' kasvaa; julkinen, omissa nimissä julkaistu video ohjaa pitämään kaikkein älyttömimmät jutut julkaisemattomien laatikossa.

GoogleDocs
Somepediaryhmän kanssa G-DOcs on osoittautunut hyväksi tavaksi jakaa, kommentoida ja säilöä dokumentteja.

Facebook-ryhmät
Opiskelijoiden työssäoppimisen seuraamiseen ja ohjaamiseen on sovellettu Facebook-ryhmiä, etenkin Catering-osastolla ja Sotella oppijoita on ulkomaillakin, joten tiedottaminen, seuranta ja ohjaaminen vaativat monenlaista kommunikaatiota.

Uusinta uutta
Opinnäytetyöuudistus tarjosi mahdollisuuden soveltaa somea opiskeluun. Samalla lätkäistiin toinenkin kärpänen, eli opiskelijoiden ammattioppiin liittyvä dokumentoinnin tarve. Tässä sekä opettaja ohjaa että koordinoi töitä, ne julkaistaan työohjeiden muodossa (ensi alkuun valmis lomake, jossa kysymyksiä, myöhemmin vapaa sana). Opiskelijoille rakentuu samalla portfolio omista töistä oppimisen ja vaikkapa työssäoppimispaikan/työnhaun avuksi. Opinnäytetyöksi blogi jalostuu opintojen ohessa, ja päästään siitä viimeisen kevään ryysiksestä ja neljännen vuoden opiskelijoista, joilla puuttuu vain
lopputyö.

Sosialismia

Tiedon jakaminen. Tämä voisi olla suurin some-asia kohdallani, ja samalla Opepoksin anti itselleni ja koulullekin. Toimin myös somepedia -hankkeessa, joten roolini koulussa on tätä myöten aika selvästi somettunut. Eli avoin tiedon jakaminen, ohjaus, vinkkien antaminen ja jakaminen, tsemppaus jne. ovat tärkeimpiä ja aikaavievimpiä toimiani. Samalla tarjoan vertaistukea uusiin kujeisiin, olkapään, kun asiat eivät suju. Juoksen myös viestinviejänä opettajien ja rehtorin/hallinnon välillä, selvitän ja selvennän asioita, sovin ja sovittelen.
Netiketti on kiinnostava asia, sitä on käyty läpi erilaisissa yhteyksissä monia kertoja. Ja hyvä niin, siitähän tässä lähdetään, että nettikäyttäytyminen saadaan kuntoon.

Tehtävä kurssitovereille

Aktivoitukaa keskustelemaan keskustelupalstalle.
Laitan sinne oman säikeen, johon toivon nimenomaan uusia sovellusidoita ja niihin liittyvää keskustelua, miten on sovellettu, ja millaisin kokemuksin.